Juhlapäivä
Tänään on mun virallinen synttäripäivä <3
Mulla ei vielä koskaan ole ollut ikäkriisiä, eikä ole nytkään. Musta on aina kiva juhlistaa päivää ja keksin kyllä aiheen, jos sitä ei muka muutoin ole olemassa...
Juhlistamiseen riittää ihan vaan kuppi kahvia kauniista kupista kiirettömässä hetkessä vaikkapa ihan itsekseenkin <3
No, ihan oikeasti sillä ei ole väliä, onko mulla synttärit vai ei.
Sillä on, että synttäripäivä aiheuttaa jälleen kerran tarkastelurumban, mistä kaikesta saan olla kiitollinen elämässäni. 59 vuoteen niitä asioita mahtuu jo aikamoinen nippu.
Ihan ekaksi saan viettää päivääni mukavassa työssäni, vaikkapa kirjoitellen tätä blogia <3

Oli huikeaa saada näin näyttävä syystervehdys ystävältä jo vähän etukäteen. Tämä tuo mieleen monta monituista ihanaa asiaa joka päivä, kun tätä ihailen.
Viime viikonloppuna sain liki koko perheeni vieraakseni. He ovat arvokkainta, mitä mulla tässä maailmassa on. Kaikista käänteistä huolimatta ja myös juuri siksi, he ovat aina rakkaita <3
Minua on myös siunattu useammalla ihanalla ystävällä <3 En ole koskaan yksin, sillä sydämessäni mukanani kulkee aina ihana ystäväjoukko <3 Toivon, että osaan antaa saamaani hyvää myös takaisin päin ja muillekin <3
Se on itse asiassa myös yritystoimintani yksi agenda: jakaa hyviä asioita eteenpäin, ja siitäkin saan olla kiitollinen.
Saan olla kiitollinen tästä ihanasta kodistani, josta vihdoin tänään sain vietyä varaston tavarat sinne varastoon ja vintin tavarat vintille ja keksinpä myös ratkaisun ompelupöytäni rakennusprojektiin.
Oon kiitollinen siitä, että saan jälleen asustaa rannalla ja voin aamutakkisillani kipittää niin järveen kuin saunaankin ihan milloin haluan.
Oon kiitollinen tästä uudenuutukaisesta, henkiin herätetystä yritystoiminnastani <3 Löysin uuden tarkoitukseni tässä maailmassa, lasten muutettua omilleen. Jatkossa saan enempi ja enempi auttaa kanssaihmisiä parempaan elämään työni kautta ja mulla on aikaa ja mahdollisuus huolehtia myös itsestäni <3
Tänään oon erityisen kiitollinen jäsenkorjaajalleni, joka pitää huolta kenkkuilevasta kehostani <3 On arvokasta, että pystyn edelleen kävelemään <3
Oon kiitollinen pihani uusista hortensioista, kiva seurata, milloin ne alkavat kukkia.
Sama pätee tuoreisiin pensasmustikoihin, marjoja odotellessa <3
Oon kiitollinen karvaturristani, pikkuisesta riehuja-Helmistä, joka muka niin rauhallisesti nyt nukkuu sängyssäni. Koira on ihan paras kaveri, sen rakkaus on aina pyyteetöntä, joskin sen voi kruunata herkuilla, Helmi on sangen perso ihan kaikelle syötävälle <3 Ihana mamman muru <3
Tämä lista jatkuu tietty sivutolkulla, joten muistelen kaikkia ihania ihmisiä, eläimiä, asioita ja tilanteita, joita olen kohdannut matkani varrella jatkossakin silloin tällöin itsekseni hymyillen ja hiljaa kuiskaten: kiitos, kun olet <3
Silloinkin, kun maailma kaatuu päälle, on hyvä kerätä sen verran voimia, että saa kaivettua hitusen toivoa, iloa, uskoa jostain <3
Voimia siis erityisesti sulle, jonka voimat ei meinaa riittää hyvän löytämiseen. Raapaise vielä hiukan, ehkäpä se aurinko pilkahtaa piankin jossain muodossa sinunkin elämääsi <3
-Maarit <3
P.S. Pienenä tyttönä markkinareissulla hukkasin tuollaisen kukkien joukossa asustavan bambin ja nyt sellainen löysi luokseni. Tuon markkinareissun ja monen muunkin muistot tulvahtivat mieleeni viidenkymmenen vuoden takaa <3