Nurinkurisesti

On se kumma kuinka vaikeaa tässä elämässä yhäkin on tehdä asioita, jotka olisivat oikeasti itselle ensiarvoisen tärkeitä!
Kuulostaako tutulta? On niin valtavan helppoa luiskahtaa takaisin vanhoihin tuttuihin tapoihin, vaikka ne eivät niin toivottuja olekaan! Tuttu on turvallista. Yllätyksellisyys saattaa olla jopa vaarallista!

Itse kaipaan elämääni enemmän luonnossa liikkumista, ihan itseksenikin siellä samoilua, metsässä mieli rauhoittuu, aistit heräävät havainnoimaan ympäristöä, on levollinen, hyvä olo.
Miksi sitten en toteuta tätä useammin? Siinäpä hyvä kysymys, sillä mukavaa metsää löytyy aivan kotini lähettyviltä! Olen käynytkin siellä ja aina yksin eikä siellä ole yhtään pelottavaa. Päinvastoin maasto on vaihtelevaa ja paikoitellen ihanan haastavaakin kulkea, tykkään ❤️
Ehkäpä nyt vain päätän, että tätä on saatava lisää ja toteutan sen myös useammin ❤️
Mitä sä kaipaat sun elämään? Ootko tehnyt jotain sen saamiseksi?
Mielekkäät asiat elämässä auttavat jaksamaan silloinkin, kun kaikki ei mene ihan putkeen.
Kerrytäthän voimavarojasi tälläkin viikolla ❤️
-Rakkaudella Maarit

