Syksy saapuu jälleen ❤️

Mun mielestä syksykin on kaunista aikaa, kun luonto alkaa vaihtaa väriään kesästä syksyyn ja lopulta asettuu talvilepoon, rauhaan.

Jotenkin sitä itsekin ensin herään kesän jäljiltä ja virkistyn touhuamaan, sitten asetun talvilevolle, rauhaan minäkin.

Tänä syksynä mulla on siihen ihan fyysinen pakko, kun lonkkaleikkaukseni häämöttävät vasta marraskuulla ja alkuvuodesta. Fyysiset jutut alkaa siis olla osaltani vähän kortilla jo.

Luin äskettäin päiväkirjaani alkuvuodelta ja oivalsin, että nyt on aika sille, mitä silloin kirjoitin. Valmennuskuvioni koki viime talvena jumin, koska ymmärsin eksyneeni siltä tieltä, miksi valmennuksia halusin tehdä. Palaan siis alkuperäiseen ajatukseeni tältä osin ja fysiikan hiipuessa alkaa aivot raksuttaa valmennusten lopputulosta.

Oli taas hyvä oivaltaa, että aina on aika jollekin, silloinkin, kun ehkä tuntuu, ettei musta oo mihinkään.

Tässä suorittamisen maailmassa vähempikin riittää ja voin tehdä vain sen, minkä hyvillä mielin pystyn.

Valmennuksia siis kuulunee viimeistään talven aikana, ehkäpä jouluksi ❤️

Siihen asti öljyilen ahkerasti ja sen työn tukena tietysti myös.

Terkuin yks tonttujen tonttu eli jouluihminen ympäri vuoden ❤️

-Maarit